maanantai 4. lokakuuta 2010

Toisinaan sitä miettii et miks ihmishahmolle on luotu aivot, joilla voi hiljasina hetkinä pohtia päänsä puhki kaikkia asioita. Aamulla ja eilisiltana kävi näin muun muassa yhelle tallustelijalle. Musiikki on hyvä pakokeino omaan kuplaan, jossa voi mietiskellä kaikkee mitä haluaa tai muistella hyviä hetkiä ja retkiä, mitä on tullu tehtyä. Tänään ne tuntu tulevan tämän neitin mieliin hyvin voimakkaasti ja alko tuntua siltä, et jos se elämä mikä mulla on Suomessa on nii vahvasti mussa ja mä oon täällä ni mitä mulla sit on?

No mulla on täällä ihana ja rakastava perhe niinku Suomessaki, hyvä koti asua ja avuliaita ihmisiä ympärillä sekä tietty lentisjoukkue. Mut jotenki tuntuu et sen kohalla mikä jäi Suomeen, kaikki touhotus, useat harrastukset + hyvät ystävät, on iso aukko nyt.
En haluakaa et Espanja korvaa mitään, mut ku tulis jotaki uutta tilalle. Ja vähän sellanen epäonnistuja olo..
Joten tästä päätellen ja viisastuen raahasin itteni lenkille, ja kulkipa muuten askel pitkän tauon jälkee tosi kevyesti! Pitää ruveta harrastamaan useemminki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti